keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Asiat, jotka surettavat/ahdistavat minua

Moi taas kaikki, tällä kertaa olisi hieman erilainen postaus tiedossa, kerron nimittäin asioista, jotka saavat minut surulliseksi tai ahdistuneeksi. Jonkinlaisia avautumisia siis tiedossa, joita ei tässä blogissa ole aiemmin nähty. Alunperin inspiraation tähän postaukseen sain siitä kun erään postauksen lopussa joku kysyi minulta mitkä asiat tekevät minut surulliseksi, joten kiitokset paljon hänelle inspiroimisesta!

sadness
Kollaasin kuvat: weheartit.com
1. Selvittämättömiksi jääneet välit edellisissä ihmissuhteissa 
Näitä minulta ei tosin onneksi löydy kuin itseasiassa vain yksi kappale, mutta sekin on mielestäni liikaa. Ihminen, jonka kanssa minulta jäi välit selvittämättä ennen välien katkeamista oli minulle vielä pari vuotta sitten hyvin rakas, jonka takia jos nykyään mietin häntä tulen aika surulliseksi ja mieltäni kaihertaa se, että mikä ihme meni vikaan. Meillä ei ollut riitaa, ei minkäälaista ja hän vain lähti elämästäni sanomatta sanaakaan. Katosi kuin tuhka tuuleen, enkä ole kuullut hänestä vieläkään mitään, vaikka aikaa on kulunut melkein puoli toista vuotta. Ja vaikka aikaa onkin kulunut, huomaan edelleenkin, kuinka mietin kyseistä ihmistä, vaikka olisinkin muka unohtanut hänet jo aikoja sitten. Mutta onneksi minulla on maailman parhaimmat ystävät, jotka auttoivat minut pahimman ahdistuksen yli ja jatkamaan! <3 

2. Uutiset
Joo kliseistä, tiedetään, mutta nykyään uutiset ovat ihan hirveitä. Joka päivä kerrotaan, kuinka jossakin päin maailmaa on kuollut viattomia ihmisiä sotien, terrori-iskujen ja murhien seurauksina. Erityisen surettavaa on, jos kuulen lasten tai eläinten kuolleen. Järkyttävintä on, että täällä Suomessakin on sattunut vähän ajan kuluessa aika monta perhesurmaa. Se on vain karu tosiasia, että ihmisiä ja eläimiä kuolee turhaan joka päivä, eikä pieni ihminen sille mitään voi. 

3. Ihmisten julmuus 
Tällä tarkoitan kaikkea julmuutta, en vain fyysistä väkivaltaa, vaan myös sanallista. Olen viime aikoina miettinyt sitä, että miten ihmeessä ihmiset voivat olla niin julmia, että haukkuvat jota kuta todella loukkaavilla haukkumanimillä ja käskevät jonkun jopa tappaa itsensä. Tällaista esintyy eniten netissä, jossa ihmisiä voi haukkua anonyyminä. Eikö näillä ihmisillä ole lainkaan omaatuntoa? Eivätkö he tajua, että kiusaamisesta voi seurata kiusattavalle ikuiset arvet, jotka voivat vaikuttaa vakavastikin tulevaisuudessa? 

sadness2
Kollaasin kuvat: weheartit.com

4. Ihmisten ahdasmielisyys 
Tämä liittyy vahvasti tuohon ihmisten julmuuteen, mutta halusin kuitenkin tuoda tämän esiin yksittäisenä asiana. On todella ahdistavaa, että vielä nykyäänkin erilaisiin ihmisiin ei osata suhtautua kunnioittavasti. Oli kyse sitten seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvasta tai kehitysvammaisesta, niin aina jotenkin erilainen ihminen saa haukkuja ja syrjintää niskaansa. Inhottavintahan tässä on se, että erilaista ihmistä yleensä syrjitään ja kiusataan jostakin sellaisesta asiasta, mihin hän ei itse voi millään lailla vaikuttaa. 

5. Tappavat sairaudet 
Joka vuosi maailmassa kuolee miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä tappavien sairauksien takia. Sairaus ei katso ikää tai sitä, olisiko ihmisellä vielä jotakin koettavaa elämässä, se vain tulee ja vie. Kaikkein hirveintä on se, että niihin kuolee myös lapsia ja nuoria, vanhempien tuskan ajatteleminenkin saa kyyneleet kihoamaan silmiin. Saa olla onnellinen, että itse ja oma perhe on terve. 

6. Eläinten huono kohtelu 
Esimerkiksi lihatiloilla eläimet kärsivät todella paljon. Siat kärsivät ahtaissa loukuissa ja broilerit kasvatetaan niin isoiksi, että ne kärsivät sydän-ja jalkavaivoista. Myös turkistarhaus on jotakin, mitä en ymmärrä ja turkiseläinten olot ovat aivan järkyttävät. Ja ei, tällä en halua syyllistää ketään lihan syömisestä, minua vain surettaa tuotantoeläinten huonot olot. Onneksi on kuitenkin olemassa tiloja, joilla eläimet voivat elää hyvääkin elämää.  


Tätä postausta oli loppujen lopuksi aika hankalaa tehdä, koska tällä hetkellä elämäni on kuitenkin aika onnellista, eikä tarvitse kovin paljon murehtia. Mutta ainahan sitä jotakin murehdittavaa kuitenkin löytyy, varsinkin kun on suomalainen! Mutta vastapainoksi tälle postaukselle voisin tehdä postauksen, jossa kerron minua ilahduttavia asioita, niin ei tunnelma ole liian murheellinen, onhan nyt kuitenkin kevät! 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

A mind needs books like a sword needs a whetstone

bookssbooks
Rakastan kirjastoja. Niiden ansiosta tällaisellakin köyhällä opiskelijalla kuten minulla on varaa lukea mahtavia teoksia niin paljon kuin vain sielu sietää aivan ilmaiseksi. Lukeminen on ollut hieman tauolla koulukiireiden takia, mutta nyt keväällä aion elvyttää sen jälleen kukoistukseensa. Jatkan Tulen ja jään laulu-kirjasarjan lukemista (joka on muuten aivan mahtava!) ja sen jälkeen luen Harry Potterit uudelleen, tällä kertaa englanniksi kartuttaakseni luetunymmärtämistäni ja sanavarastoani englannin yo-koetta varten. Melkein tekisi mieli ahmia nuo kirjat heti kerralla, mutta valitettavasti läksyt ja muutaman avoimen kurssin tehtävien suorittaminen syövät aikaa lukemiselta. Sen lisäksi haluan myös lenkkeillä tässä ihanassa kevätsäässä. Noista huolimatta aikaa lukemiselle löytyy, paljonkin, jos aikaa sille vain osaa järjestää. 

tyrion
Kuva: Napattu googlesta. 

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen

Minun pääsiäislomani vierähti Etelä-Suomessa sukulaisten kanssa. Tuli shoppailtua, oleiltua ja ennen kaikkea syötyä kaikkea hyvää, ehkä vähän liikaakin. Eilen oli kuitenkin pakko palata arkeen ja lukuisien koulutehtävien pariin. Huoh, motivaatio ei oikein vieläkään hivele kattoa, mutta tällä kertaa koitan tsempata itseäni sillä, että tämä jakso on viimeinen ennen kesälomaa. Mutta pidemmittä puheitta pari kuvaa pääsiäiseltä: 

WP_20150401_007
Katkarapuleipä, jonka loihtivat tätini ja hänen miesystävänsä, ei luoja että oli hyvää! Ensimmäistä kertaa maistoin ja rakastuin sen makuun oitis! Katkarapuleivän kanssa siemailimme hieman valkoviiniä, jonka maku sopi siihen kyllä todella hyvin. 

InstagramCapture_12ca479c-c381-432d-9fc1-0faab94f272a
Hautausmaallakin tuli käytyä, koska veimme kukkia ukkini ja isäni veljen haudalle. Tuli siinä samalla huomattua, kuinka kauniita hautausmaat itseasiassa ovatkaan. Sieltä saa aika tunnelmallisia kuvia, vaikka tämä yläpuolella oleva kuva ei ehkä ole kovin hyvä esimerkki, koska se on kuvattu vain kännykkäkameralla ja se on aika äkkiä napsaistu räpsy. 

InstagramCapture_e3a7b916-04ea-45df-946b-2845ec31ad06
Pajunkissoja! Joka kevät noita tulee ihailtua, ne ovat niin suloisia! En vain ymmärrä, että mikä ihme on tuo reunassa oleva musta palkki, mutta olen sen verran laiska, etten jaksanut rajata sitä kuvasta pois. 

Kaikin puolin oli siis mukava reissu arjen keskelle. Ja tällä kertaa shoppailimmekin ekologisesti, kaikki paitsi ruokatavarat löytyivät kirppareilta. Ei siis tullut kalliiksikaan tällä kertaa! Valitettavasti en vain vielä voi tehdä postausta ostoksistani, koska unohdin ne kotikotiin. Mahdollisesti viikonloppuna se olisi mahdollista, mutta katsotaan nyt, teenkö siitä erillistä postausta. 

Tällä viikolla minulla on kaksi uutta ja jännittävää asiaa edessäni: Työhaastattelu ja eduskuntavaaleissa äänestäminen. Minut kutsuttiin K-citymarketin työhaastatteluun, joka on siis huomenna. Hieman kyllä jännittää, koska en ole aiemmin ollut ollenkaan haastattelussa, koska aiemmissa kesätyöpaikoissani työntekijät valittiin ilman haastattelua. Huijui, pitäkää minulle peukkuja! Eduskuntavaaleissa äänestäminen on mielestäni myöskin aika jännittävää, koska viime vaalien aikaan olin vielä alaikäinen. Myöskin ehdokkaat ovat mietityttäneet minua paljon, enkä vieläkään ole täysin varma ketä äänestän. Puolue on melkein selvillä, mutta siinäkin minulla on kaksi hyvää vaihtoehtoa. Perjantaihin mennessä sen tulisi kuitenkin selvitä, koska päätimme perheen kanssa, että silloin mennään porukalla äänestämään. Eihän äänestäminen olisi  pakollista, mutta haluan kuitenkin äänestää, koska se on aika pitkälti ainoa vaikutuskeino politiikassa ehdolle asettumisen jälkeen. 

Mutta nyt on mentävä kouluhommien ja ehdokkaan mietinnän pariin, hyvää loppuviikkoa!