Tavoitteet vuodelle 2017

No niin, koska vuosi 2016 alkaa olla paketissa, niin on tietysti aika kirjata ylös tavoitteita vuodelle 2017! Itseasiassa vuodelle 2016 en ole näkymästi edes asettanut mitään tavoitteita (ainakaan blogistani en löydä), joten sitä suuremmalla syyllä ensi vuodelle niitä on jo asetettava! 

Tavoitteet vuodelle 2017 

• Opettele valokuvaamaan paremmin. Ja valokuvaa paljon! Tämä on yleensä joka vuosi tavoitteissa, koska kehittymistä ei koskaan voi tapahtua liikaa. Varsinkin nyt kun minulla on aivan uusi ja laadukas kamera, kannattaa sen käyttöä opetella kunnolla, että saa mahdollisimman paljon hyötyä itselleen siitä irti! Tahtoisin kokeilla aivan uusia juttuja, esimerkiksi tähtikuvausta ja muutenkin kuvata enemmän pimeässä/hämärässä. Jalusta matkaan ja menoksi! 

• Kirjoita blogia aktiivisesti ja lisää mielipidepostauksia. Huomasin, että blogistani ei ole viime aikoina (eikä järin koskaan) löytynyt mielipidepostauksia. Siihen on tultava muutos! Olen kuitenkin ihminen, jolta löytyy aika voimakkaitakin mielipiteitä, joten olisihan ne mielipiteet hyvä tuoda ilmi muillekin. Varmasti blogi olisi heti jo paljon mielenkiintoisempi. Parasta olisi, jos kommenttiboksiin saataisiin aikaan keskusteluja mistä ikinä nyt päätän kirjoittaakaan! Mielipidepostaukset ovat ehkä siksi jääneet kirjoittamatta, koska niihin tarvitsee oikeasti miettiä asioita monelta kantilta ja se vaatii aikaa ja ajatustyötä. Mutta se ei tekisi ollenkaan pahaa, voisin niiden kautta myös kehittyä kirjoittajana. 

• Opiskele ahkerasti. Aloitan 4.1. opinnot hotelli,-ravintola,-catering-alalla. Toivon todella, että nyt olisi löytynyt ala, joka on minua varten. Haluan olla koulussa paikalla mahdollisimman paljon, enkä kerätä turhia poissaoloja niin kuin lähihoitajaksi opiskellessa motivaation puutteessa tein. Etenkin työssäoppimiset haluan suorittaa parhaalla mahdollisella tavalla, niistä kun voi poikia myöhemmin työpaikka. Totta kai myös näytöt ovat tärkeitä. Voisin motivoida itseäni opiskeluun ostamalla kivoja koulutarvikkeita. 

• Kulje koulumatka kävellen/pyörällä aina kun vain mahdollista. Koulumatkani pitenee hiukan vaihtaessani alaa. Google mapsin mukaan kävely opinahjooni kestäisi noin. 46 minuuttia ja kilometrejä yhteen suuntaan olisi 3,8. Ei luulisi olevan liian pitkä matka käveltäväksi päivittäin edestakaisin. Samalla saa raitista ilmaa ja pystyy todennäköisesti opiskeluihinkin keskittymään paremmin! Motivaattorina tähän toimii se, että en oikeastaan jostakin syystä pidä paikallisbusseista. Rahat säästyvät ja mieli virkistyy, kuulostaa hyvältä! 

• Huolehdi ihostasi paremmin. Kuten joululahjapostauksessakin sivusin, niin olen todella huono rasvaamaan ihoani. Nyt otan kuitenkin tavoitteekseni hoitaa ihoani kunnolla, koska esimerkiksi koulussa kädet saattavat kaiken ruoankäsittelyn tiimoilta olla kuivat, tai vaikuttaahan siihen lähinnä sekin, että käsiä täytyy siellä pestä ahkerasti. Mutta muutenkin, ihonhoito kunnolla kannattaa aina. 

• Hommaa kesätyöpaikka. Luulenpa, että tänä kesänä töitä olisi vähän pakko saada, jos meinaan pystyä oman osuuteni vuokrasta maksamaan. Ja muutenkin työkokemus on aina arvokasta. Ei auta muu kuin alkaa väsäillä hakemuksia kunnolla ja toivoa, että tärppäisi! Pyrin myös siihen, että voisin saada top-paikaltani työpaikan. 

• Käy autokoulu loppuun. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty........Viimeisimmän ajotunnin jälkeen (joka oli vielä pienellä kotipaikkakunnallani) en ole uskaltautunut menemään Jyväskylän autokouluun suorittamaan ajotunteja loppuun. Jotenkin ajamiseen on muodostunut kammo, joten kynnys ottaa ajotunteja on iso. Kyllä minä kuitenkin sen ajokortin tahtoisin ja vanhempani ovat sen jo maksaneet, joten ei auta muu kuin keväällä lumien sulaessa uskaltautua jälleen mennä tunneille. 

Millaisia tavoitteita te olette asettaneet tulevalle vuodelle, vai asetitteko mitään? Ja oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Mitä löytyi kuusen alta?

Hei taas, nyt olisi aika kurkata mitä sain joululahjaksi! Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsinkin, sain todella ihania lahjoja ja yhden lahjan saamisesta en ole tainnut toipua vieläkään.... 

Aivan kaikkia lahjoja, esimerkiksi sukkia en jaksanut ruveta kuvailemaan. 

Aivan kuten toivoinkin, saimme poikaystäväni kanssa yhteiseksi lahjaksi pussilakanan parisänkyyn ja siihen mätsäävät tyynyliinat! Värikin on mielestäni aivan ihana. Tuon lisäksi sain myös tuollaisen marimekon yksittäisen pussilakanan mummolta.

Saimme myös kahdet tällaiset tyynyliinat ja noiden lisäksi vielä kahdet kuviottomat valkoiset tyynyliinat, joita en viitsinyt ruveta kuvaamaan, koska kaikki nyt varmasti tietävät miltä valkoiset tyynyliinat näyttävät. 

Ja pehmoisten pakettien linja jatkuu.... Sain tuollaisen aivan ihanan tuntuisen torkkupeiton! Tosiaan tuo on aivan samettisen pehmeä ja varmasti lämmin! Kyllä kelpaa torkkua sohvalla tuohon kääriytyneenä!

Ja aina niin tarpeellista kosmetiikkaa, shampoo ja hoitoaine hiuksille Oriflamelta. Ainakin purkit näyttävät ihanan raikkailta, joten toivottavasti myös sisältö on hyvää! 

Suihkugeeliä ja käsirasvaa. Nämäkin todella tarpeellisia. Täytyy myöntää, että käsiä rasvaan liian harvoin, joten josko noin houkutteleva puteli saisi minut rasvaamaan ne säännöllisesti! 

Jalkarasva ja jalkakuorinta sekä jalkaraspi. Jos en muista rasvata käsiänikään, niin vielä vähemmän jalkoja! Puhumattakaan kuorinnasta! Ehkä kenties nämä saisivat minut muistamaan, ei nimittäin tekisi yhtään pahaa näille kuiville talvijaloille. Luulen myös, että nämä tulevat tarpeeseen opiskelussa. Ai miten niin? No, alan tammikuussa opiskella hotelli,-ravintola,-catering-alalla, joten työssäoppimisten aikana jalat ovat varmasti kovilla, kun ravintolassa joutuu rientämään paikasta toiseen ja olemaan jaloillaan koko päivän. Silloin varmasti kuorinta ja rasvaus rentouttavat! 

Ja sitten se lahja, joka sai minut aivan pöllämystyneeksi..... Siis Canon EOS 7D Mark II! Kun otin lahjapaketin, jossa tuo ihanuus oli, ajattelin sen painavuuden perusteella, että siellä on varmaankin joku astia. Raottaessani lahjapaperia hämmästys oli suuri, en yhtään odottanut näin isoa lahjaa! Sitä paitsi luulin, että tarkoitus oli hankkia juuri tuo kamera isälleni, koska minun mielipidettäni kysyttiin, että onko se hyvä kamera isälle. Se olikin juoni ja kamera tulikin minulle. Olen kyllä todella, todella iloinen lahjasta ja ihan takuulla tulee ahkeraan käyttöön! Tämänkin postauksen kuvat on otettu jo tuolla uutukaisella ja EFS 24mm f2.8 objektiivilla, jonka sain myöskin joululahjaksi ja josta kuva alla. Vielä täytyy kyllä harjoitella ja paljon, onhan tuo hieman eri luokkaa kuin entinen 1000D:ni ja varmasti tämänkin postauksen kuvista näkee, että vielä ollaan harjoitteluvaiheessa (syytän kyllä myös huonoa valaistusta !). 

Ja tässä tosiaan yllä mainitsemani objektiivi! Tämä sopii hyvin macrokuviin ja laajakulmaisuutensa ansiosta myös maisemakuviin, eli juuri sopiva minulle! Tämä objektiivi on myös paljon valovoimaisempi kuin kittiobjektiivi, tässä suurin aukko on 2.8 kun kittiobjektiivissa suurin on 3.5. Eron huomaa kyllä ainakin sisällä kuvattaessa, tällä saa niin paljon helpommin kuvattua sisällä kuin sillä kitillä! Tosin totta kai sisävalo aiheuttaa vieläkin haasteita, huomasin sen taas näitä kuvia ottaessa..... 

Sellaiset oli minun joululahjani tänä vuonna. Mitä lahjoja te saitte, saimmeko kenties samoja lahjoja?

My christmas

Oikein ihanaa joulupäivän iltaa kaikille!💓Toivottavasti kaikilla teillä oli mukava joulu, itselläni ainakin jouluaatto-ja päivä sujui aika kivasti, josta nyt kerronkin kuvien avulla. 

Nukuin aattoaamuna klo 10 asti ja söin aamupalaa, en itse kuulu niihin ihmisiin, jotka heräävät aikaisin jouluna, mieluummin nukun kunnolla! Aamupäivä kuluikin vielä viimeisiä pipareita paistaen  ja herkkuja esille laitellen. 

Tietysti myös koristelin kuusen (isä laittoi siihen valot). Sen koristelu onkin joka vuonna oma lukunsa, koska kokoajan tuntuu siltä, että siinä on jotain liikaa tai jotain liian vähän, loppujen lopuksi kuitenkin päädyin ilmeisesti ihan hyvään koristeluun, kun ei perheenjäseniltäkään valituksia kuulunut.

Varsinaisesti meidän perheellämme ei jouluaaton päivänä ole mitään perinteitä kuin tosiaan kuusenhaku ja koristelu. Itseasiassa vain oleskelemme ja katselemme jouluohjelmia, kukin tekee mitä itse parhaaksi näkee. Omasta mielestäni se on ihan toimiva systeemi, miksi joulun pitäisikään olla täynnä kaikenlaista perinnettä ja olla ohjelmoitu viimeisen päälle? 

Mutta yksi jouluperinne on kyllä kuusen koristelun lisäksi sellainen, joka on ja pysyy; joulusauna tietenkin! Tänä vuonna meillä oli ulkosauna ja ihanat löylyt sieltä saikin! Isä oli sytyttänyt myös jätkänkynttilän saunan eteen valoa tuomaan. 

Saunan jälkeen tiedossa oli sitten jouluruoka. Porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, graavilohta, kinkku ja ankka. Ja tietysti karjalanpiirakoita ja munavoita. 

Ruokailun jälkeen oli luonnollisesti lahjojen avaamisen vuoro ja taisinkin olla aika kiltti tänä vuonna! Lahjapapereista nimittäin paljastui monta hyödyllistä lahjaa ja yksi lahja oli oikein jymy-yllätys, positiivinen sellainen! En kyllä todella olisi uskonut saavani niin hienoa lahjaa tänä vuonna, mutta siitä lisää myöhemmin! 

Tämä joulupäivä onkin mennyt lähinnä mummon luona kahvitellessa ja täällä kotona hyvin syöden. Mitään muita suunnitelmia tälle päivälle ei ole kuin katsella jouluohjelmia ja ihan vain olla vaan. 

Millainen joulu teillä oli? Sujuiko kaikki suunnitelmien mukaan ja paljastuiko kuusen alta kivoja lahjoja?

Christmas Tag

Näin räkätaudissa ennen joulua ei oikein kovin kummoisia joulupostauksia tule, joten on täydellinen ajankohta tehdä christmas tag! Vastailen siis erilaisiin jouluaiheisiin kysymyksiin. Omasta mielestäni nämä postaukset ovat ainakin olleet mielenkiintoista luettavaa, joten jospa siellä ruutujen toisella puolella heräisi kiinnostus myös! 

Mitkä värit tekevät joulusi? 

No kuten jo tämän kysymyksen väristä voidaan olettaa, niin punainen. Myös kulta ja valkoinen. 

Suosikkipuuhaasi joululomalla? 

Herkuttelu tietenkin! No okei, tuleehan sitä joululomalla muutakin tehtyä! Esimerkiksi hyvien leffojen katselu, perheeni koirien kanssa lenkkeily lumisissa maisemisssa ja lautapelien peluu poikaystäväni perheen kanssa (oma perheeni ei niistä niinkään perusta). 

Kuva-vai suklaakalenteri? 

Kyllä se suklaakalenteri olla pitää tällaiselle suklaahirmulle! 

Askarteletko joulukortteja? 

En todellakaan.....En koskaan muista/jaksa lähettää kaupastakaan ostettuja kortteja, joten vielä huonommin askarreltuja! Mutta älkää käsittäkö väärin, tykkään kyllä todella paljon, jos saan varsinkin käsintehdyn kortin, mutta itse olen moiseen hommaan aivan liian laiska ja kaiken lisäksi kädentaidoissa olen aivan armottoman huono. 

Milloin avaatte lahjat? 

Noin. 7-8 aikaan illalla. tosin tietysti se aina vähän vaihtelee, mutta kuitenkin aina illalla. 

Mitä joulun traditiota odotat eniten tänä vuonna? 

Kyllähän se kuusen koristelu on joka vuonna aivan mahtava juttu! Sen lisäksi ihan vaan mukavaa oleskelua perheen kanssa katsoen vaikka yhdessä jouluohjelmia, jne. 

Juhlitko pikkujouluja? 

Enpä oikeastaan. 

Lempijoululeffa? 

Joulupukki ja noitarumpu vie kyllä voiton,💓Rare exportskin on kyllä omalaatuisuudessaan todella hyvä joululeffa! 

Oikea vai feikkijoulukuusi? 

Ehdottomasti aito kuusi! Onneksi perheessäni ei ole allergikkoja, joten meillä on voinut aina olla oikea kuusi. 

Lempijouluruoka tai- herkku? 

Jouluna on kyllä niin paljon kaikkea hyvää syötävää, että tämä on paha. Mutta varmaankin graavi-ja uunissa kypsytetty lohi. Porkkanalaatikko on kyllä myös herkkua! 

Tykkäätkö lahjojen paketoimisesta? 

No ihan juu, nostattaa ihan mukavasti joulufiilistä! 

Ihanin joulumuistosi lapsuudesta? 

Se kun vietimme joulun perheeni, mummoni, tätini ja serkkuni kanssa kesämökillä. Se joulutunnelma siellä oli vain jotenkin niin ihana ja sekin oli huippua, että myös tätini ja serkkuni olivat joulua viettämässä! Sain silloin myös todella halutut nuken vaunut vauvanukelleni ja sekös oli niin mahtavaa! 

Mitä luet jouluisin? 

Itseasiassa minulla ei tule jouluisin kyllä luettua mitään. Pidän kyllä lukemisesta, mutta viime aikoina se on jäänyt hieman vähemmälle, pitäisikin ehkä joululomalla napata joku kirja kainaloon ja lukea! Tai eihän sitä tiedä vaikka joulupukki toisi jonkun kirjan...... 

Jos voisit ostaa vain yhden lahjan tänä vuonna, kuka sen saisi? 

Aika paha....Periaatteessa tahtoisin antaa joko äidille tai isälle, mutta toisaalta eihän se sitten olisi reilua, kun toinen vanhempi jäisi kokonaan ilman. Joten ehkä antaisin sitten poikaystävälle. 

Lempijoululaulu? 

Varsinaista lempparia ei ehkä ole, mutta kyllähän se Whamin last christmas luo joulufiiliksen heti kun sen vain kuuleekin, vaikka sitä soitetaankin aina jouluisin melkein kyllästymiseen asti! 

Jouluinen tunturikakku

Bongasin joku aika sitten äitini keräämistä resepteistä ilmeisesti Pirkka-lehdestä leikatun ohjeen, joka kulki nimellä mausteinen tunturikakku. Omasta mielestäni resepti on aivan huippu ja tuo kyseinen kuivakakku maistuu aivan piparkakulta! Päätin siis jakaa ohjeen teidänkin kanssanne! 

Ainekset: 

• 150g voita tai leivontamargariinia
• 1dl rusinoita (itse jätin rusinat pois, koska poikaystäväni ei pidä niistä)
• 5dl vehnäjauhoja 
• 1½dl sokeria
• 1½tl soodaa 
• 1tl kanelia 
• 1tl kardemummaa 
• 1tl neilikkaa 
• 200g turkkilaista jogurttia 
• ½dl maitoa 
• 2dl siirappia 
• 2dl puolukoita (jätin pois samaisesta syystä kuin aiemmin) 

Tee näin:

• Voitele ja korppujauhota iso rengasvuoka (tilavuus 1,8l), ei minulla kyllä ollut mitään hajua minkä kokoinen meidän vuoka oli, mutta hyvää tuli! 
• Sulata rasva ja anna sen jäähtyä.
• Ripottele rusinoiden joukkoon ruokalusikallinen vehnäjauhoja.
• Sekoita isosssa kulhossa keskenään loput vehnäjauhot, sokeri, sooda, kaneli, kardemumma ja neilikka. 
• Sekoita toisessa kulhossa turkkilainen jogurtti ja maito. Lisää joukkoon rasvasula ja siirappi. 
• Sekoita tasaiseksi puuhaarukalla. 
• Kaada seos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita kulhon pohjaa myöten tasaiseksi. Vältä turhaa sekoittamista. 
• Lisää taikinaan rusinat ja kohmeiset puolukat.
•  nostele taikina vuokaan. 
• Paista 175 asteisessa uunissa alimmalla tasolla noin 60 minuuttia. Jos kakku tummuu päältä liikaa, pane päälle leivinpaperi. 

Erittäin maukas ja helppo kakku vaikka joulupöytään, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Ainiin, itse laitoin hieman enemmän noita mausteita kuin tuossa ohjeessa, mutta riippuu ihan ihmisestä miten mausteikkaasta tykkää!

Christmas weekend

Viime viikonloppu tuli vietettyä kotonakotona pitkästä aikaa ja viikonlopun "teemana" meillä oli joulun valmistelu. Laittelimme joulukoristeita ja äiti leipoi joulutorttuja ja pipareita. Oli kyllä aivan ihana viikonloppu ja joulufiilis kyllä nousi aika tavalla! Siitä on kiittäminen myös Pohjois-Karjalan ihanan lumisten maisemien!💖

Nuo kuvassa olevat puutontut ovat kokeneet jo aika kovia, silmiä puuttuu ja parratkin ovat miten sattuu... Ajattelimme kuitenkin laittaa ne esille, koska ovathan ne ihan hauskan näköisiä, vaikka ovatkin hieman reissussa rähjääntyneet. 

Itse odotan joulua jo todella innolla ja etenkin sitä lomaa! Näin kaamosaikana aamuisin herääminen on entistä vaikeampaa ja muutenkin tuntuu väsyttävän aivan kamalasti.... No, vielä pari viikkoa ja sitten pääsee jälleen rauhoittumaan! Mites siellä ruudun toisella puolella, odotatteko joulua innolla ja miten olette valmistautuneet siihen? 

Hoitoala- ei sittenkään minua varten

Kipitän pikavauhtia töistä kotiin, koska olen juuri kuullut luokkani whatsapp-ryhmästä, että syksyn korkeakoulujen yhteishaun tulokset ovat tulleet opintopolkuun. Olen toiveikas, onhan pari muutakin luokaltani päässyt sairaanhoitajaksi! Päästyäni kotiin ryntään suoraan tabletilleni, nappaan nettipankkitunnukseni ja kirjaudun sydän pamppaillen opintopolkuun. "Sairaanhoitaja, päivätoteutus 52. varasijalla", "kätilö päivätoteutus, 53. varasijalla." Hautaan pääni käsiini ja alan itkeä. Ei tämän näin pitänyt mennä, panostin pääsykokeisiin ja tässä on tulos! Luokkani whatsapp-ryhmään tulee lisää innostuneita viestejä siitä, kuinka muut ovat päässeet opiskelemaan sairaanhoitajiksi. Tunnen itseni tyhmäksi ja kelpaamattomaksi muihin verrattuna. Poikaystävä tulee kotiin ja lohduttaa, pikkuhiljaa olo paranee, mutta silti harmittaa. En halua jatkaa amiksessa lähihoitajaksi opiskelemista, mutta toisaalta en halua hakea töitäkään, koska niitäkään ei ole paljon tarjolla. Hieman rauhoituttuani soitan äidille ja kerron itku kurkussa, etten päässyt. Hän kannustaa hakemaan ensi keväänä uudelleen korkeakouluihin ja samalla puhumme siitä, kuinka minulla ei ole motivaatiota jatkaa lähihoitajaksi opiskelemista. Hänen kanssaan tulemme siihen lopputulokseen, että haen keväällä töitä kunnes saan opiskelupaikan AMK:sta tai yliopistosta. 

Hieman myöhemmin illalla isä soittaa ja kehottaa, ettei kannata lannistua. Hän myös sanoo aivan suoraan, että oli aika yllättynyt siitä, että hain sairaanhoitajaksi. Hän ei ollut osannut ajatella minua sille alalle, vaan pikemminkin lukemaan kieliä tai journalistikkaa/jotain muuta yliopistossa. Myönnän puhelun aikana, että välillä olen itsekin miettinyt samaa, että onko sairaanhoitaja itseasiassa ollenkaan ala, jolle haluan? Puhelun jälkeen pystyn vihdoin myöntämään itsellenikin, että ei, ei ole. Loppujen lopuksi siis valinnan tulos on ihan hyvä, voin keväällä hakea opiskelemaan aloille, jotka oikeasti kiinnostavat minua! Maailma tuntuu huomattavasti valoisammalta paikalta. 

Enää on mietittävänä se, jatkanko kuitenkin lähihoitajan koulutusta. Aluksi ajattelen jatkavani niin kauan kunnes pääsen korkeakouluun, mutta loppujen lopuksi tulen toisiin aatoksiin. Miksi en hakisi Jyväskylän ammattiopiston jatkuvassa haussa jollekin muulle, omanlaisemmalle alalle? Päätän hakea matkailualalle ja kuva-artesaaniksi. Matkailuala on ensimmäisenä hakuvaihtoehtona, koska työllistyminen on parempaa kuin valokuvausalalla. Toisaalta sitä ei välttämättä tarvitsisi miettiä, koska haen kuitenkin ensi keväänä taas yliopistoon ja AMK:iin opiskelemaan, mutta kesätöiden saaminen olisi kyllä enemmän kuin toivottua. Haen sille alalle myös sen takia, koska erilaisten tapahtumien suunnittelu kuulostaa mielestäni mielenkiintoiselta ja mielessä on käynyt myös oman matkailuyrityksen perustaminen. Jos noilta aloilta ei löydy vapaita paikkoja, haen tammikuussa alkavaan hotelli,-ravintola ja cateringalan koulutukseen. Päätös tuntuu niin oikealta. Tuntuu vapauttavalta ajatella, että mahdollisesti tammikuussa opiskelen alaa, josta oikeasti tykkään ja johon olisi motivaatiota, toisin kuin lähihoitajaksi opiskellessa. 

Arvostan lähihoitajien tekemää työtä todella paljon, mutta se ala ei vain sovi minulle. Ajattelin pitkään, että hoitoala on minulle se juttu, mutta ei taida ollakaan. Haluan alalle, jossa voin toteuttaa itseäni paremmin ja joka oikeasti kiinnostaa. Motivaatio oli aika huonoa opiskelussani, joten jo silloin olisin voinut miettiä, onko tämä nyt oikeasti se ala, jota haluan opiskella. No, nuoruuteenhan kuuluu kokeilu ja virheistä oppiminen, joten nyt on ainakin nähty mikä ala ei sovi minulle! Isääni lainaten, ei kun uutta matoa koukkuun! 

Christmas wishlist

Taas on se aika vuodesta kun mietitään mitä joululahjoja ostaisi läheisille ja mitä itse toivoisi lahjaksi. Itse esittelen nyt omat joululahjatoiveeni, ensimmäistä kertaa Polyvoren avulla! 

Game of thronesin 5-6 kaudet. 

Niin mahtava sarja, että tuotantokaudet on miltei pakko saada omaksi! Kaudet 1-4 minulla jo on, mutta 5-6 en ole vielä ehtinyt ostamaan, joten päätin sitten toivoa pukilta. 

Pussilakana ja mahdollisesti mätsäävät tyynyliinat parisänkyyn 

Tässä toive, joka olisi aivan oikeasti tarpeellinen. Yksi minun ja poikaystäväni pussilakana on sen verran revennyt isommasta suuaukostaan, ettei sitä kohta oikein voi käyttää. 

Seinäkalenteri 

Joo, joo kännykässä on kalenteri, mutta itse kyllä tykkään enemmän katsoa ihan paperista kalenteria! Kirjakalenteri minulla jo on, mutta seinäkalenteri menee vanhaksi joulukuun jälkeen ja haluan sellaisenkin joillakin kivoilla kuvilla. Onhan se myös sisustusmielessä kaunis. 

Jojo Moyesin Jos olisit tässä-kirja 

Vaikutuin Kerro minulle jotain hyvää-kirjasta niin paljon, että ehdottomasti haluan lukea seuraavankin osan! 

Mitä tahansa muumiaiheista 

Muumimuki, kulho tai ihan mikä vaan muumijuttu on enemmän kuin tervetullutta! Tämä on itseasiassa joka joulun lahjatoive, koska muumituotteet on vain parhaita. 

 Jotakin pehmeää ja lämmintä 

Kaikkein eniten toivoisin sellaista paksua jumpin-haalaria kotona oleskeluun, mutta muutkin pehmoiset ja lämpimät vaatteet käy! Talvi on sen verran kylmä, ettei siitä vain selviä ellei voi käpertyä pehmeisiin oleskeluvaatteisiin ja vilttiin. 

Kosmetiikkaa 

Myös paketit, joista paljastuu kosmetiikkaa ovat todella kivoja! Meikkiä käytän todella harvoin, mutta kaikki ihon/hiuksienhoitotuotteet ovat tervetulleita. 

Suklaata 

Koska suklaa nyt vain on todella hyvää. Erityisesti pidän Fazerin joulusuklaasta ja Fazermintistä, mutta voisin kyllä sanoa, että suklaan suhteen olen miltei kaikkiruokainen! 

En odota, että kaikkia näitä saisin, onhan tuossa aikamoinen lista, mutta ajattelin antaa paljon vaihtoehtoja/vinkkejä, niin siitä saa sitten valita mitä toteuttaa vai toteuttaako noista mitään. Mitä te olette toivoneet joululahjaksi, oliko listallani kenties samoja toiveita kuin sinulla?

Saksan reissu osa 4: Burg Altena

Nyt olisi sitten vihdoinkin viimeisen Saksa-postauksen aika! Pientä hiljaiseloa on jälleen blogissa ollut, koska pääsykokeet ja työssäoppimisen alku ovat aiheuttaneet hieman stressiä. Nyt on ainakin pääsykokeet ohi ja jännätään vain tuloksia perjantaihin asti. Tämän työssäoppimisen ohella joudun myös tekemään näyttösuunnitelmaa, mutta enköhän ehdi bloggailemaan siinä sivussa, ainakin toivottavasti! 

Mutta nyt varsinaiseen asiaan, eli Saksan reissumme viimeiseen nähtävyyteen, joka oli siis Burg Altena, eli Altena nimisessä kaupungissa sijaitseva linna. Linna oli mielestäni todella vaikuttava ja hieno. Linnan sisällä oli paljon katseltavaa, muun muassa miekkoja, haarniskoita ja kaikkea muuta entisaikaan liittyvää tavaraa. 

Linnan tornien ikkunoista oli aika mahtavat näkymät kaupunkiin. 

Tuo auto kyllä häiritsee hienon linnan pihalla omaa silmää todella paljon, mutta no can do.

Tässä kyseisessä linnassa toimi myös nuorisoasuntola. 

Tämä on ilmeisesti nuorisoasuntolan ruokailutila. Omasta mielestäni aika tunnelmallinen. Lisäksi tästä tulee jotenkin mieleen Game of thronesin The nightswatchin ruokailutila. 

Burg Altenassa on myös ravintola, mutta valitettavasti se taisi olla kiinni juuri sinä päivänä kun olimme siellä kiertelemässä. Oli kuuma päivä ja jokin juominen olisi kyllä maistunut...No, onneksi kaupungista löytyi jäätelöbaari, josta sai kylmää juotavaa!

Sisätiloista ei tullut kuvattua enempää, koska joissakin linnan paikoissa se oli kiellettyä ja toisekseen, valaistus tuotti omat ongelmansa. Mutta nyt on meidän Saksan reissumme kokonaan taputeltu! Täytyykin alkaa miettiä jo seuraavia postausaiheita! 

Saksan reissu osa 3: Cranger Kirmes&Wetter

Eräänä päivänä suuntasimme koko porukalla Cranger Kirmesiin, yhteen Saksan isoimmista kiertävistä tivoleista. Ja tämä tivolin kokohan ei ole millään lailla verrattavissa Suomen kiertäviin tivoleihin.....Luulisin, etten paljon valehtele, jos sanon tuon tivolin olleen vähintään Linnanmäen kokoinen, ehkä isompikin. Kaikenlaisia kojuja oli joka puolella, olisi mennyt ikuisuus, jos jokaisen niistä olisi tutkinut. Tivolissa oli myös paljon terasseja, joilla tarjoiltiin alkoholijuomia, pääosin tietysti olutta. Ilmassa oli aikamoista karnevaalitunnelmaa ja väkeä oli todella paljon liikkeellä. 

Tämä kuva on maailmanpyörästä. Tämä ei kuitenkaan ole otettu aivan korkeimmalta mahdolliselta kohdalta, eli ei näytä niin vaikuttavalta kuin voisi olla, mutta kuitenkin. 

Tivolipäivän jälkeisenä päivänä kävimme Wetterissä, jonne meidät vei poikaystäväni äidin kummitäti. Wetterissä kävimme siis siksi, että siellä oli kiipeilymetsä, jossa halusimme käydä. Poikaystäväni oli joskus pienenä kiipeillyt samaisessa kiipeilymetsässä, mutta minulle se oli aivan ensimmäinen kerta. Ehkä myös viimeinen......Kiipeily ei nimittäin mennyt minun osaltani ollenkaan putkeen. Aika pian aloitettuamme sain jo sormeni verille, kun totta kai pudottautuessani vaijerin varaan tarrasin refleksimäisesti siihen vaijeriin ja sehän repäisi minulle kahteen sormeen aika mojovat haavat. Voitte vain kuvitella, että sen jälkeen suoritus ei ainakaan parantunut. Ensimmäisen radan loppuunsuorittaminen oli aivan kamalaa. Esteet vain vaikenivat koko ajan ja tuntui, etten pääse etenemään koskaan, kun kokoajan humpsahdin esteiltä vaijerin varaan, eikä tasapaino pitänyt ollenkaan. Ja tästähän sai poikaystäväni kärsiä. Olin niin turhautunut ja ärsyyntynyt, että aloin kiukkuamaan poikaystävälleni kuinka kaikki oli tietysti hänen syytään. Kirosin ja haukuin häntä, mutta hän vain yritti parhaansa mukaan kannustaa minua eteenpäin. Siinä tilanteessa hänellä oli kyllä harvinaisen hyvät hermot, vaikka olin oikeasti silloin hänelle aivan kamala<3. No, pääsin kuitenkin radan loppuun omin avuin, mutta sen jälkeen kyllä riitti! Poikaystäväni jatkoi kiipeilyä, kun minä pysyttelin visusti maan kamaralla katsellen hänen kiipeilyään. Toisaalta olisin voinut käydä hakemassa kamerani ja ottaa kuvia, mutta sillä hetkellä ei oikein huvittanut, joten tyydyin vain käveleksimään ja katselemaan. Jotain hyvää reissussa kuitenkin oli: kun kävelimme kiipeilymetsästä Wetterin rautatieasemalle päästäksemme takaisin Dortmundiin, matkan varrella oli aika kivannäköisiä taloja, joita oli ilo katsella! Niistä muutama kuva alla. 

Junassa meinasimme vielä saada sakot, koska istuimme 1-luokan istumapaikoilla, vaikka lippumme oikeutti vain 2-luokan istumapaikkoihin. Ja siis emme todellakaan tahallamme, luulimme, että ne olivat ihan peruspaikkoja! No, konnari tuli siitä meille huomauttamaan ja kerroimme olevamme Suomesta, että meillä ei ollut tietoa moisesta. Konnari ei aluksi meinannut uskoa sitä, koska ilmeisesti poikaystäväni puhui niin hyvää saksaa. Toisella penkkirivillä istui kuitenkin vartija, joka sanoi konnarille, että olemme puhuneet koko matkan ajan suomea ja täten pelasti meidät sakoilta<3. 

Saksan reissu osa 2: Dortmund Zoo

Tällä kertaa kerron päivästämme Dortmundin eläintarhassa, joka sekin oli pyöräilymatkan päässä. 

Lähdimme joskus puolen päivän aikaan matkaan ja reissumme kesti useamman tunnin, oli kuitenkin sen verran iso eläintarha kyseessä. 

Heti ensimmäisenä eläintarhan alueelle tultaessa oli vastassa suihkulähde ja sen ympärillä vesilintuja. 

Kamelit olivat hieman laiskalla päällä. 

Merileijonat olivat virkeämmällä päällä, ne olivat niin vikkeliä, että sain napattua niistä vain pari kuvaa, vaikka jonkin tovin poikaystäväni kanssa vietimme yrittäen saada niitä ikuistettua! 

Aika muikea ilme tällä kissaeläimellä nukkuessaan<3 

Kirahvit olivat aika vaikuttavia ilmestyksiä! Toki tiesin, että ne ovat isoja, mutta siitä huolimatta livenä niiden näkeminen on aivan eri asia kuin katsella televisiosta! Niiden rinnalla tuntee itsensä aika pieneksi. 

Eläintarhassa oli ihan mukavaa, vaikka välillä tulikin hieman huono omatunto siitä, että esimerkiksi tiikeri käveli vain edestakaisin häkissään, kun ei ollut virikkeitä, eikä tarpeeksi isoa liikkumatilaa. Yleensä olen eläintarhoja vastaan, mutta annoin kuitenkin periksi kannassani ja kävin siellä. Onhan siinä toki sekin, että eläintarhassa eläimet ovat turvassa esimerkiksi salametsästykseltä ja muilta vaaroilta.... 

Eläintarhassa tarpomisen jälkeen meillä oli todella kova nälkä, eikä eläintarhassa myyty mitään nälkää taltuttavaa, joten lähdimme etsimään. Onneksi ei tarvinnut pitkään etsiä, koska aika heti löysimme turkkilaisen pizza/kebabpaikan. Aluksi tuntui siltä, että saimme oudoksuvia katseita, aivan kuin emme kuuluisi kyseiseen ruokapaikkaan tai aivan kuin olisimme keskeyttäneet jotain. Vähän ajan kuluttua kuitenkin tehtyämme tilauksemme tunnelma muuttui ja henkilökunta kysyi mistä olemme kotoisin ja olivat innostuneita, kun kerroimme olevamme Suomesta. Siinä sitten jonkin aikaa keskustelimme heidän kanssaan Suomen kulttuurista ja Saksan eroista siihen. Erona ainakin se, että saksalaiset ovat paljon puheliaampia kuin suomalaiset! 

Syönnin jälkeen suuntasimme botanischer garten Rombergparkiin, eli kasvitieteelliseen puutarhaan. Tosin kävimme vain sen puisto-osuudella, koska varsinainen kasvitieteellinen oli silloin kiinni. En koe tarpeelliseksi jakaa sieltä otettuja kuvia, koska ne eivät kovin kummaisia ole muun muassa harmaan sään takia. Muutenkin puisto oli aika tavanomainen, ei mikään erikoinen muihin puistoihin verrattuna.